Victoria & Abdul

By Juha

1024px-Clapboard.svg

Alkuperäinen nimi: Victoria & Abdul
Ohjaaja: Stephen Frears
Pääosissa: Judi Dench, Ali Fazal, Simon Callow, Michael Gambon, Eddie Izzard, Adeel Akhtar, Tim Pigott-Smith, Julian Wadham, Olivia Williams, Fenella Woolgar
Suomen ensi-ilta: 29.9.2017
Ikäraja: Sallittu
Kesto: 1 t 48 min
Kuva: UPI Media / Focus Features
Traileri:
youtube

Hämmästyttävä tositarina yllättävästä ystävyydestä kuningatar Viktorian (Oscar-voittaja Judi Dench) verrattoman valtakauden loppuvaiheilta. Nuori kirjuri Abdul Karim (Ali Fazal) matkustaa Intiasta Englantiin osallistuakseen kuningattaren valtakauden 50-vuotisjuhlallisuuksiin ja tulee yllättäen päässeeksi itsensä kuningattaren suosioon. Kuningattaren kyseenalaistaessa pitkän virkakautensa asettamat rajoitteet nämä kaksi solmivat odottamattoman ja lujan ystävyyssuhteen, jonka lojaalin siteen sekä Viktorian läheiset että hovin sisäpiiri pyrkivät katkaisemaan. Ystävyyden syventyessä kuningatar alkaa nähdä muuttuvan maailman uusin silmin ja saa ilokseen inhimillisyytensä takaisin.

~BioRex~

 

Victoria & Abdul on taas yksi brittiläinen pukudraama muiden joukossa, tuntuu olevan monen mielipide. Mutta minusta se oli lämminhenkinen hyvän mielen elokuva rajoja rikkovasta ystävyydestä.

Kuningatar Victorialla on ilmeisesti ollut tapana enemmänkin ystävystyä palvelijoidensa kanssa, sillä vastaavasta aiheesta on tehty elokuva Hänen majesteettinsa rouva Brown, jossa pääosaa esitti myös Judi Dench. Kuningatar Victorian rooli sujuu häneltä siis jo lähes rutiinilla ja hän onkin kuin kotonaan valloittaen kaikki kohtaukset joissa esiintyy. Skottilainen palvelija vain on nyt vaihtunut intialaiseen (Ali Fazal).

Alkutekstien mukaan elokuva perustuu pääosin todellisiin tapahtumiin eli ilmeisesti myös taiteellisia vapauksia on vahvasti käytetty. Toisaalta todennäköisesti ei tiedetä tarkkaan miten asiat ovat olleet, sillä kuningattaren ystävyys alhaisen palvelijan kanssa oli hoville niin suuri häpeä ja skandaali, että kuningattaren kuoleman jälkeen hänen valtaan noussut poikansa käski polttaa kaikki todistusaineistot ja viittaukset Abdul Karimiin. Ja onnistuivatkin niin hyvin, että kesti yli 100 vuotta ennenkuin tapaus nousi päivänvaloon.

Elokuvan olisi voinut tehdä monella tavalla, mutta Stephen Frears on valinnut hyvin kevyen otteen. Pääosin tämä toimi oikein hyvin ja katsomossa oli mukavan pehmeä olla. En tiedä oliko samaa harkittua ratkaisua vai taitamattomuutta, mutta elokuvan dramaattisemmatkaan kohdat eivät sitten onnistuneet koskettamaan. Brittihoville hän naureskelee ilkikurisesti, mutta samalla jättää hahmot, pääroolit mukaanlukien, pinnallisiksi ja yksiulotteisiksi. Kuningatar on välillä jopa suorastaan naivi. Minua tämä ei haitannut. Olin selkeästi oikeassa mielentilassa tällaiselle elokuvalle ja tunnelma vei voiton puutteista. Puvustus oli viktoriaanisen ajan mukaisen loistokasta ja ennustan ettei kevään Oscar juhlista tarvitse poistua ilman palkintoa.

 

 

arvostelu_oikeinhyva

Aina eturivissä arvio: VALLAN MAINIO